Radon Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Suomessa radonin aiheuttamat säteilyannokset ovat maailman korkeimpia. Syynä rakennuksissa esiintyviin ongelmiin ovat rakennustapa, ilmasto ja geologiset olosuhteet. Suomessa radonmittausten aktiivisuus on erittäin alhaista, mutta 2018 voimaan astuvat EU-vaatimukset tulevat muuttamaan Suomessakin tilannetta merkittävästi. 

Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on 96 Bq/m³

2014 mennessä on suomalaisissa asunnoissa suoritettu radonmittaukset noin kahdeksassa prosentissa (8%). Vuosittain Suomessa suoritetaan noin 15 000 radonmittausta, joka muihin pohjoismaihin verrattuna hyvin vähän.

Ruotsissa asuntojen keskimääräiset radonpitoisuudet: 108 Bq/m³ 

Ruotsissa esiintyy samankaltaista ongelmaa, mutta siihen on reagoitu nykyään voimakkaasti suosittelemalla tuulettuvia alapohjarakenteita. Ruotsissa on mittausaktiivisuus myös erittäin korkealla. Vuosittain Ruotsissa suoritetaan noin 160 000 radonmittausta. Mittausdokumentaatio on Ruotsissa monelle jopa asuntokaupan edellytys. Korkean radonongelman kohteisiin myönnetään myös yhteiskunnan tukea. Ruotsissa rivi- ja kerrostalojen radonmittaukset ovat pakollisia.

Norjassa asuntojen keskimääräiset radonpitoisuudet: 106 Bq/m³

Norjassa kansallinen raja-arvo on 100 Bq/m3 ja korkean radonongelman kohteisiin myönnetään yhteiskunnan tukea.

Tanskassa asuntojen keskimääräiset radonpitoisuudet: 77 Bq/m³ 

Tanskassa radon on merkittävästi pienempi ongelma kuin muissa pohjoismaissa.

Eurooppa

Saksassa asuntojen kansallinen raja-arvo  on 100 Bq/m3 ja keskimääräiset radonpitoisuudet on 50 Bq/m³ 

Englannissa asuntojen keskimääräiset radonpitoisuudet: 20 Bq/m³

Maailman terveysjärjestön WHO (World Health Organization) ohjeistaa sisäilman radonpitoisuudeksi enimmäisarvoa 100 Bq/m3.

Radon aiheuttaa pohjoismaissa noin 1300 keuhkosyöpäkuolemaa vuosittain.